Osa 1. Kaiken alku

Liotin jalkojani sakeassa vedessä oli keskikesä ja olimme muuttaneet Berlinistä Hampuriin viikko sitten, vanhempani erosivat ja muutin kaksoseni ja isoveljeni kanssa isän mukana. Äitimme ei edes harkinnut meidän pitämistä. Tietysti olin ollut innostunut muutosta, olin kuunnellut jo 4 vuotta saksalaita bändiä Tokio Hotellia ja saksaan muuttaminen oli minulle lottovoitto. Vanhempieni ero ei ottanut kovinkaan koville. Äitini ja isäni oli tapellut viimeisen vuodeaikana enemmän kuin olleet sovussa.
 
Eräs ongelma minulta kuitenkin löytyi edestä, kaksoissiskoni Heidi. Hän oli lopettanut puhumisen täysin neljä vuotta sitten kun hän oli yhtenä päivänä tullut koulusta. Hän käyttäytyi kuten normaali 16-vuotias nuori hän; urheili, oli koneella, vietti aikaansa kuin kuka muu tahansa. Kukaan ei ollut koskaan saanut tiettä syytä puhumisen lopettamiseen, en edes minä. Heidi oli kertonut minulle aina kaiken mutta nykyään hän vältteli katsettani ja tuntui että ainut ihminen ketä hän katsoi suoraan silmiin, oli hänen julisteiden Bill.     
                                          
Kun Heidin käyttäytymistä oli ruvettu selvittämään, oli ensimmäisinä vaihtoehtoina ollut raiskaus tai joku muu vastaava koulussa käytiin kuulustelemassa oppilaita asiaan liittyen mutta mitään ei saanut selville. Ainut asia joka selvisi, oli että Heidin entinen paras ystävä kertoi Heidin olleen kolmanteen tuntiin asti normaali kunnes hän tuli tyttöjenvessasta ja oli loppupäivän puhumatta mitään. Aluksi olimme yrittäneet saada Heidin itse puhumaan, sen jälkeen poliisi kuulusteli häntä ja vielä sen jälkeen saksan paras psykiatri oli yrittänyt saada häntä puhumaan; mikään ei kuitenkaan auttanut.
 
Nykyään Heidi oli pirteämpi ja iloisempi kuin ennen, joskus kuulin hänen naurahtavan pienesti mutta sekin oli harvinaista. Kolme vuotta sitten siskoni oli puhunut unissaan ja sanonut että vain Bill saisi hänet puhumaan. Se ei, ollut auttanut meitä ollenkaan sillä ensinäkin Tokio Hotel oli perunut jo kaksi keikkaa suomeen ja sillä oli ollut Heidiin todella paha vaikutus, hän oli vain makaillut sängyssään eikä ollun suostunut nousemaan. Mutta nyt meillä oli liput kiertueen viimeiselle keikalle ja asuimme jopa samassa kaupungissa kuin Tom ja Bill.

----------

Tuossa nyt nesimmäinen osa, lyhy näin aluksi mutta voin vannoa että jatkossa tulee pidempiä.